ALKUUNVERKKOLUOTSI - SYNOPSIS
SYNOPSISPEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUSRAKENNE JA SISÄLLÖLLINEN KÄSIKIRJOITUSTEKNINEN KÄSIKIRJOITUSTOTEUTUSTESTAUSARVIOINTI

MERKITYS

KOHDERYHMÄ
TAVOITTEET JA SISÄLTÖ
TOTEUTUS
MARKKINOINTI
AIKATAULU
KUSTANNUKSET
RISKIT

TYÖNJAKO

MALLIPOHJAT

ETUSIVULLE


TOTEUTUS

Miten olet ajatellut toteuttaa verkkokurssisi käytännössä? Jaetaanko opetusmateriaalia internetin kautta; tarjotaanko dioja tai videokuvaa netissä, annetaanko siellä tehtäviä, keskustellaanko, muodostetaanko yhdessä tulkintoja ja merkityksiä opiskeltavista asioista, käytetäänkö hypermediapohjaista oppimateriaalia vai mitä?

Tietoverkkoja voidaan hyödyntää opetuksessa monin eri tavoin. Verkko voi opetuksessa olla:

  1. Tietovarantona.
  2. Jakelu- ja tiedotuskanavana.
  3. Vuorovaikutuskanavana.
  4. Monipuolisena digitaalisena oppimateriaalina.
  5. Opiskelijan työkaluna.

Seuraavassa kuviossa on kuvattu verkon käyttömahdollisuuksia opetuksessa. Opetus verkossa asettuu aina kahden ulottuvuuden muodostamalle akselille. Nämä ulottuvuudet ovat 1) tuote tai prosessi ja 2) vain verkko tai muutakin kuin pelkkä verkko. Ulottuvuuksien avulla voit helposti hahmotella oman tulevan verkkokurssisi luonnetta; mihin lohkoon oma verkkokurssisi sijoittuu?

Verkossa opettamisen kaksi ulottuvuutta.

Verkkokurssisi voi siis olla kokonaan verkossa toimiva itsenäinen kokonaisuus, joka on joko valmis tuote (itseopiskelupaketit, kokonaiset oppikirjat) tai prosessina etenevä toimintakokonaisuus (esim. tutkivan oppimisen prosessia hyödyntävä verkkokurssi).

Toisaalta verkkokurssisi voi myös olla osa monimuotoista koulutuskokonaisuutta, jossa verkko toimii vain osana kurssin toimintatapoja. Tällöin verkkoa voidaan käyttää tietovarantona tai jakelu- ja tiedotuskanavana muiden tapojen ohella. Se voi toimia myös osana kurssin vuorovaikutuskanavia muun muassa luentojen ja ryhmätapaamisten lisäksi.

Käytännön tasolla verkon hyödyntäminen opetuksessa tarkoittaa:

  1. Opetusmateriaalin tarjoamista verkon kautta, jolloin opetukseen liittyvät tekstit, kuvat, animaatiot, audio- ja videomateriaalit sekä linkit esitetään tietoverkkojen avulla.
  2. Opetusviestinnän siirtämistä verkkoon, jolloin oppijat ja opettaja hyödyntävät verkkomuotoisia viestintätyökaluja, kuten sähköpostia, keskustelualueita, videoneuvottelua tai chatia.
  3. Opetustoiminnan toteuttamista verkossa, jolloin oppijat työskentelevät verkossa esimerkiksi laatimalla yhteisiä dokumentteja tai tekemällä erilaisia oppimistehtäviä ja testejä.

Pedagoginen toteutus

Synopsiksen laatimisvaiheessa on paikallaan alustavasti ideoida tulevan verkkokurssin pedagogista toteutusta:

  • Sisältyykö verkkokurssiin lähitapaamisia?
  • Perustuuko opiskelijoiden toiminta itsenäiseen vai yhteistoiminnalliseen opiskeluun? Vai kenties näihin molempiin?
  • Onko tarkoitus hyödyntää jotakin didaktista mallia?
  • Mitkä ovat opiskelijoiden keskeisimmät opiskelumuodot ja oppimistehtävät?
  • Mikä on ohjaajan rooli?

Tarkoitus ei tässä vaiheessa ole lähteä yksityiskohtaisesti miettimään kurssin pedagogisia lähtökohtia, vaan luoda karkeat suuntaviivat jatkokehittelyä varten. Varsinainen suunnittelutyö tehdään laadittaessa pedagogista käsikirjoitusta.


Tekninen toteutus

Synopsiksen laatimiseen kuuluu myös verkkokurssin teknisen toteutuksen ideointi:

  • Käytetäänkö verkkokurssin totuttamisessa oppimisalustaa, www-sivustoja tms.?
  • Miten kurssin sisältösivut toteutetaan (esim. html, word, acrobat)?
  • Millaista rakennemallia on ajateltu käytettävän?
  • Millaisista elementeistä kurssin sisältö koostuu (tekstit, kuvat, animaatiot, linkit, audio- ja videomateriaali)?
  • Millaisia toiminnallisuuksia kurssi sisältää (keskustelulistat, tehtävät palautustoiminnot jne.)?
  • Millaisia teknisiä resursseja verkkokurssin toteuttamiseksi tarvitaan (laitteet, ohjelmat yms.)?
  • Millaisia periaatteita teknisessä toteutuksessa huomioidaan (esim. esteettömyyssuositukset)?

Kaikkiin näihin kysymyksiin ei Sinun välttämättä tarvitse vielä synopsis-vaiheessa osata vastata. Niitä on kuitenkin hyvä jo alkaa miettiä seuraavia prosessin vaiheita ajatellen. Perusteellisemman suunnittelutyön teet vasta laatiessasi teknistä käsikirjoitusta.

Lähteet

Hein, I., Ihalainen, P. & Nieminen, P. 2000. Tunne verkko. OTE -opetus & teknologia 1/2000.

 

 
 
    Etusivu | Synopsis | Pedagoginen käsikirjoitus | Rakenne ja sisällöllinen käsikirjoitus
Tekninen käsikirjoitus | Toteutus | Testaus | Arviointi
Sivun
alkuun


© Chydenius-Instituutti

 

f="../tekninen/index.html">Tekninen käsikirjoitus | Toteutus | Testaus | Arviointi Sivun
alkuun


© Chydenius-Instituutti