|
||
|
|
|
|
||
|
||
|
||
             |
 |
Itse synopsikseen kannattaa aikataulua hahmotella pääpiirteissään, mutta aikatauluista on syytä laatia tarkempikin suunnitelma. Näin kaikki verkkokurssin suunnittelu- ja toteutusprosessissa mukana olevat tietävät, kuinka prosessi etenee. Lähtökohdaksi kannattaa asettaa päivä, jolloin kurssin on määrä olla opiskelijoiden käytössä. Aikataulu (xls, 81 kt) ryhdittyy suunnittelu- ja toteutusprosessin eri vaiheiden mukaisten välitavoitteiden kautta. Aikatauluun merkitset muun muassa, mihin päivään mennessä sisältöaines on valmis ja milloin kurssin ensimmäinen kokeiluversio on testikäytössä. (ks. myös Kiviniemi 2000.) Alla olevassa aikataulukuviossa on yleisarvioina verkkokurssin suunnittelu- ja toteutusprosessin eri vaiheisiin kuluva aika. Huomioi, että tarvittava aika riippuu aina mukana olevista henkilöistä, heidän työnjaostaan ja muista työtehtävistään.
Aikataulukuviossa esitettyjen aikatauluarvioiden mukaisesti verkkokurssin suunnittelu- ja toteutusprosessiin kuluu yhteensä 19–42 työpäivää. Näiden lisäksi on varattava sisällöntuotantoon kuluva aika (vähintään 1 viikko). Yleissääntönä voidaan pitää, että pienimuotoisen verkkokurssin suunnitteluun ja toteuttamiseen kuluu aikaa 4-5 viikkoa. Laajempi verkkokurssikokonaisuus puolestaan edellyttää vähintään 2-3 kuukauden työpanosta.
Suunnittelu- ja toteutusprosessin aikataulujen lisäksi on laadittava myös itse verkkokurssin aikataulut (doc, 103 kt). Näissä on hyvä huomioida erikseen ohjaajan ja opiskelijoiden näkökulmat. Verkkokurssin kurssiesittelyosuuteen kannattaakin laatia aikataulujana. Aikataulun visualisointi auttaa opiskelijoilta hahmottamaan verkkokurssin eteneminen ja ne tehtävät, jotka heidän on aikataulun mukaisesti suoritettava.
Kiviniemi, K. 2000. Johdatus verkkopedagogiikkaan. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Kokkola. KP-paino.
|
|||
| Sivun alkuun |
|||||
|
|
|||||
