ALKUUNVERKKOLUOTSI - PEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUS
SYNOPSISPEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUSRAKENNE JA SISÄLLÖLLINEN KÄSIKIRJOITUSTEKNINEN KÄSIKIRJOITUSTOTEUTUSTESTAUSARVIOINTI

Oppismiskäsitys
Didaktinen malli
Kohderyhmä
Oppimateriaalit
Opiskelumuodot
Ohjaajan toiminta
Arviointi
Mallipohjat
Etusivulle


OPPIMATERIAALIT

"Sisältö on oppimisen resurssi - ei oppimisen kohde!"


Mikä on verkkokurssin keskeinen sisältö?

Mikä verkkokurssillasi on kaikkein olennaisinta? Erottele kurssin sisällöistä tärkeimmät aihealueet.


Millaiset sisällöt tukevat kurssin tavoitteita?

Mitkä sisällöt auttavat kurssin tavoitteiden saavuttamisessa? Mitä tahansa sisältöjä on turha kerätä verkkokurssille esimerkiksi niiden kiinnostavuuden vuoksi. Sisältöjen valinnassa on aina huomioitava kurssin tavoitteet!


Onko kohderyhmä huomioitu sisältöjen suunnittelussa?

Verkkokurssisi onnistuminen on paljolti kiinni siitä, että olet suunnannut sisällöt juuri kurssin kohderyhmän tarpeita silmällä pitäen. Paras vaihtoehto olisi, jos pystyisit tekemään kurssille osallistuville opiskelija-analyysin (doc, 53 kt) ennen kurssin alkua. Sen avulla voisit saada arvokasta tietoa kohderyhmän toiveista, tarpeista ja tavoitteista.


Millaista oppimateriaalia tarvitaan? Miksi?

Kurssin sisällöt voit laatia mitä moninaisempiin muotoihin; sisällöt voidaan käsitellä luennolla, kirjallisuudessa, oheismateriaalissa, verkkoympäristössä. Verkossakin mahdollisuudet ovat valtavat; valmiita dokumentteja, tekstiä, kuvaa, ääntä, videokuvaa. Pystytkö perustelemaan oppimateriaalivalintasi ja vastaamaan kysymykseen: missä muodossa materiaali kannattaa esittää juuri tällä verkkokurssilla? (Ks. myös Verkkomateriaalit).

Missä määrin opiskelijoiden toiminta voisi perustua oppimateriaalin tuottamiseen valmiiseen sisältöainekseen tutustumisen sijaan? Voivatko verkkokurssisi opiskelijat vaikkapa toimia itse oppimateriaalin tuottajina?


Miksi oppimateriaali kannattaa luoda verkkoon?

Miten perustelet, että verkkomuotoisuus on juuri oikea muoto kurssisi oppimateriaalille? Oppimateriaalin luomista verkkoon voidaan perustella esimerkiksi sisältöaineksen päivittämisen helpottumisena tai oppimateriaalin joustavana ja nopeana tarjoamisena opiskelijoille.


Mikä on materiaalin suhde kurssin laajuuteen?

Ovatko verkkokurssin sisällöt ja materiaalit oikeassa suhteessa kurssin laajuuteen? Verkkokurssista paisutetaan helposti liian työläs sen opintoviikkomäärään nähden. Oppimateriaalia ei tule lisätä verkkokurssille " vain lisämateriaaliksi", vaan kaikki materiaalivalinnat on pystyttävä perustelemaan. Tarkoitus ei siis ole kuormittaa opiskelijaa mahdollisimman raskaalla verkkokurssilla, vaan edistää opiskelijan osaamista ja kehittymistä sekä tukea opiskelijaa hänen henkilökohtaisessa oppimisprosessissaan.

Tosin verkkokurssin työmäärän alimitoittamistakin on syytä välttää. Yleissääntönä voit pitää sitä, että yksi opintoviikko vastaa 40 opiskelijan työtuntia. Viikkotyömäärän saat, kun kerrot kurssisi opintoviikkomäärän 40 tunnilla ja jaat tämän luvun kurssisi kalenteriviikkomäärällä. Paljonko opiskelijalta edellytetään viikkotyötunteja oman verkkokurssisi suorittamiseen? Onko määrä realistinen, kun vertaat sitä kohderyhmäsi elämäntilanteisiin?

vinkki

Verkkokurssisi kuormittavuuden laskemisessa voit hyödyntää seuraavia linkkejä:
Ydinainesanalyysi ja kuormittavuuslaskenta (viitattu 2.10.2003),
Ydinainesanalyysi (viitattu 2.10.2003).

 

 
 
    Etusivu | Synopsis | Pedagoginen käsikirjoitus | Rakenne ja sisällöllinen käsikirjoitus
Tekninen käsikirjoitus | Toteutus | Testaus | Arviointi
Sivun
alkuun


© Chydenius-Instituutti