|
 |
 OPISKELIJAN
TOIMINTA
Verkkoviestintä
Sisältyykö verkkokurssiisi sosiaalista
vuorovaikutusta? Vai onko verkkokurssisi tarkoitettu ainoastaan itseopiskelukurssiksi?
Miten opettajan ja opiskelijoiden välinen viestintä tai opiskelijoiden
keskinäisviestintä käytännössä toteutetaan
verkkokurssillasi? Millaisia keskustelumuotoja omalla verkkokurssillasi
on?
Opiskelijan erilaiset keskustelumuodot
(Shneidermann 2000).
| Erilaiset keskustelumuodot |
| Opiskelijat työskentelevät yksin. |
Opiskelijat ovat yhteydessä opettajaan. |
Opiskelijat keskustelevat
keskenään. |
Opiskelijat keskustelevat kurssin ulkopuolisten
ihmisten kanssa. |
Jos verkkokurssillasi tavoitellaan sosiaalista
vuorovaikutusta, apuna sen järjestämisessä voidaan käyttää
erilaisia teknisiä sovelluksia. Teknisen sovelluksen valintaan vaikuttaa
ennen kaikkea tavoiteltavan vuorovaikutuksen luonne. Taulukossa x on ryhmitelty
erilaisten sovellusten mahdollistamat keskustelumuodot. Mitä viestintäelementtejä
sinun verkkokurssisi sisältää?
Tekniset sovellukset viestintään
(mukaillen Klobas & Renzi 2000, 48).
| Tekninen sovellus |
Keskustelun ajoitus |
Keskustelun luonne |
| Sähköposti |
Asynkroninen* |
tekstimuotoinen, liitetiedostot
+ HTML-linkit |
| Keskustelulista |
Asynkroninen |
tekstimuotoinen, HTML-linkit
+ erilaiset liitettävät tiedostot (kuvat, audio- ja videomateriaalit) |
| Chat |
Synkroninen** |
tekstimuotoinen, joissakin
sovelluksissa mahdollisuus tallentaa ja tulostaa käyty keskustelu |
| Netmeeting |
Synkroninen |
videokuvan ja äänen välittyminen,
mahdollisuus jaettujen dokumenttien muokkaamiseen |
| Audioneuvottelu |
Synkroninen |
äänen välittyminen, voidaan
toteuttaa monipisteneuvotteluna sillan avulla |
| Videoneuvottelu |
Synkroninen |
äänen ja kuvan välittyminen,
voidaan toteuttaa monipisteneuvotteluna sillan avulla |
* = eriaikaisesti tapahtuva.
** = samanaikaisesti tapahtuva.
Viestintä verkossa, erityisesti tekstimuotoisena,
on sosiaalisesti vihjeettömämpää kuin face-to-face
–tilanteessa. Tämä ilmenee muun muassa nonverbaalisen
viestinnän (äänenpainot, ilmeet, eleet) vähäisyytenä.
Apuna voidaan verkossa käyttää esim. kirjoitustyyliä
ja hymiöitä. (Matikainen 2001.)
Ongelmia verkkoviestinnässä voivat
olla:
- opettajajohtoisuus,
- viestinnän perustelemattomuus (tarkoitus, lisäarvo?),
- opiskelijat eivät onnistu ryhmäytymisessä,
- monologisuus,
- mahdollisuus olla välinpitämätön,
- ”puhumattomuus”,
- ”kurkkiminen”.
Voiko verkossa tapahtuva sosiaalinen yhteydenpito
korvata kokonaan lähitapaamisten sosiaalisen merkityksen? Mikäli
verkko-oppimisympäristö on ainoa oppimisympäristö,
jossa opiskelijat ovat yhteydessä muihin kanssaopiskelijoihin, voisiko
ajatella, että myös ei-asiakeskeisten viestien foorumille olisi
tarvetta, esim. Kahvila-keskustelulista? Näin opiskelijat voisivat
todella kokea olevansa osa ryhmää. Toisaalta on tärkeää
huomioida, että yksilöt eroavat toisistaan sosiaalisten tarpeidensa
suhteen, eivätkä kaikki opiskelijat pidä mielekkäänä
yhteydenpitoa muiden kanssa.
 |
Hyvän verkkokeskustelun
kriteerit on tarkoitettu ohjeeksi opiskelijoille, ja miksei
myös ohjaajille. |
Keskustelut verkossa ovat tekstimuotoisia, joten ne edellyttävät
sinulta kykyä ilmaista itseäsi ja ajatuksiasi kirjoittamalla.
Toisaalta keskustelut eivät useinkaan ole samanaikaisesti tapahtuvia
(Chat-keskusteluja lukuunottamatta), mikä antaa sinulle mahdollisuuden
rauhassa syventyä muiden puheenvuoroihin ja miettiä omia
kommenttejasi. Muistathan, että
verkkokeskustelut ovat osa opiskeluprosessiasi; ne ovat yksi oppimistehtävistäsi!
Tässä on joitakin ohjeita verkkokeskustelun
tueksi. Ne auttavat sinua luomaan opiskelutovereidesi kanssa laadukkaampaa
verkkokeskustelua oppimisesi tueksi!
KUN OSALLISTUT VERKKOKESKUSTELUUN:
- Osallistu aktiivisesti (esim. säännöllisesti
2-3 krt/vko).
- Ole avoin ja vilpitön; suhtaudu
kunnioittavasti muihin opiskelijoihin.
- Hyväksy keskeneräiset ajatuksesi
ja tuo ne esille; aseta oma ajatuksenkulkusi alttiiksi tutkimiselle
ja kyseenalaistamiselle.
- Vältä pitkien kommenttien kirjoittamista.
- Liitä omat puheenvuorosi muiden
puheenvuoroihin ja käynnissä olevaan keskusteluun; pyri
irtautumaan minäkeskeisyydestä; älä kerro
vain omia ajatuksiasi, vaan keskity enemmän toisten puheenvuoroihin.
- Jos lainaat toisen viestistä tekstiä,
poista kaikki epäoleellinen teksti; näin omasta viestistäsi
ei tule liian pitkä.
- Pyri nivomaan teoria, käytäntö
ja omat kokemuksesi yhteen.
- Perustele.
- Havainnoi toisten ajatuksenkulkua, älä
arvuuttele tai kuvittele.
- Esitä tarkentavia, tiedustelevia
kysymyksiä.
- Pyri auttamaan ja tukemaan toisia.
- Viivy riittävän kauan samassa
keskusteluteemassa; älä hypi teemasta toiseen.
Innostavaa verkkokeskustelua!
|
 |
Ohjaaja on verkkokeskustelun roolimalli opiskelijoille.
Parhaiten opiskelijat saa osallistumaan verkkokeskusteluun, osallistumalla
siihen itsekin. Jos ohjaaja ei ”puhu”, myös opiskelijat
ovat helposti hiljaa. |
Lähteet
Klobas, J. & Renzi, S. 2000. Selecting Software
and Services for Web-Based Teaching and Learning. Teoksessa Aggarwal,
A. (toim.) Web-Based Learning and Teaching Technologies: Opportunities
and Challenges. London. Idea Group Publishing. (s. 43-59)
Matikainen, J. 2001. Vuorovaikutus verkossa. Verkkopohjaiset
oppimisympäristöt vuorovaikutuksen näyttämöinä.
Helsinki. Yliopistopaino.
Sneidermann, B. 2000. Foreward. Teoksessa
Aggarwal, A. (toim.) Web-Based Learning and Teaching Technologies: Opportunities
and Challenges. London. Idea Group Publishing. (s. V-VI)
|
Takaisin
edelliselle
sivulle |
