ALKUUNVERKKOLUOTSI - PEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUS
SYNOPSISPEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUSRAKENNE JA SISÄLLÖLLINEN KÄSIKIRJOITUSTEKNINEN KÄSIKIRJOITUSTOTEUTUSTESTAUSARVIOINTI

Oppismiskäsitys
Didaktinen malli
Kohderyhmä
Oppimateriaalit
Opiskelijan toiminta
Ohjaajan toiminta
Arviointi
Mallipohjat
Etusivulle


OPISKELIJAN TOIMINTA

Verkkoviestintä

Sisältyykö verkkokurssiisi sosiaalista vuorovaikutusta? Vai onko verkkokurssisi tarkoitettu ainoastaan itseopiskelukurssiksi? Miten opettajan ja opiskelijoiden välinen viestintä tai opiskelijoiden keskinäisviestintä käytännössä toteutetaan verkkokurssillasi? Millaisia keskustelumuotoja omalla verkkokurssillasi on?

Opiskelijan erilaiset keskustelumuodot (Shneidermann 2000).

Erilaiset keskustelumuodot
Opiskelijat työskentelevät yksin. Opiskelijat ovat yhteydessä opettajaan. Opiskelijat keskustelevat keskenään. Opiskelijat keskustelevat kurssin ulkopuolisten ihmisten kanssa.

Jos verkkokurssillasi tavoitellaan sosiaalista vuorovaikutusta, apuna sen järjestämisessä voidaan käyttää erilaisia teknisiä sovelluksia. Teknisen sovelluksen valintaan vaikuttaa ennen kaikkea tavoiteltavan vuorovaikutuksen luonne. Taulukossa x on ryhmitelty erilaisten sovellusten mahdollistamat keskustelumuodot. Mitä viestintäelementtejä sinun verkkokurssisi sisältää?

Tekniset sovellukset viestintään (mukaillen Klobas & Renzi 2000, 48).

Tekninen sovellus Keskustelun ajoitus Keskustelun luonne
Sähköposti Asynkroninen* tekstimuotoinen, liitetiedostot + HTML-linkit
Keskustelulista Asynkroninen tekstimuotoinen, HTML-linkit + erilaiset liitettävät tiedostot (kuvat, audio- ja videomateriaalit)
Chat Synkroninen** tekstimuotoinen, joissakin sovelluksissa mahdollisuus tallentaa ja tulostaa käyty keskustelu
Netmeeting Synkroninen videokuvan ja äänen välittyminen, mahdollisuus jaettujen dokumenttien muokkaamiseen
Audioneuvottelu Synkroninen äänen välittyminen, voidaan toteuttaa monipisteneuvotteluna sillan avulla
Videoneuvottelu Synkroninen äänen ja kuvan välittyminen, voidaan toteuttaa monipisteneuvotteluna sillan avulla

* = eriaikaisesti tapahtuva.
** = samanaikaisesti tapahtuva.

Viestintä verkossa, erityisesti tekstimuotoisena, on sosiaalisesti vihjeettömämpää kuin face-to-face –tilanteessa. Tämä ilmenee muun muassa nonverbaalisen viestinnän (äänenpainot, ilmeet, eleet) vähäisyytenä. Apuna voidaan verkossa käyttää esim. kirjoitustyyliä ja hymiöitä. (Matikainen 2001.)

Ongelmia verkkoviestinnässä voivat olla:

  • opettajajohtoisuus,
  • viestinnän perustelemattomuus (tarkoitus, lisäarvo?),
  • opiskelijat eivät onnistu ryhmäytymisessä,
  • monologisuus,
  • mahdollisuus olla välinpitämätön,
  • ”puhumattomuus”,
  • ”kurkkiminen”.

Voiko verkossa tapahtuva sosiaalinen yhteydenpito korvata kokonaan lähitapaamisten sosiaalisen merkityksen? Mikäli verkko-oppimisympäristö on ainoa oppimisympäristö, jossa opiskelijat ovat yhteydessä muihin kanssaopiskelijoihin, voisiko ajatella, että myös ei-asiakeskeisten viestien foorumille olisi tarvetta, esim. Kahvila-keskustelulista? Näin opiskelijat voisivat todella kokea olevansa osa ryhmää. Toisaalta on tärkeää huomioida, että yksilöt eroavat toisistaan sosiaalisten tarpeidensa suhteen, eivätkä kaikki opiskelijat pidä mielekkäänä yhteydenpitoa muiden kanssa.

vinkki

Hyvän verkkokeskustelun kriteerit on tarkoitettu ohjeeksi opiskelijoille, ja miksei myös ohjaajille.


Keskustelut verkossa ovat tekstimuotoisia, joten ne edellyttävät sinulta kykyä ilmaista itseäsi ja ajatuksiasi kirjoittamalla. Toisaalta keskustelut eivät useinkaan ole samanaikaisesti tapahtuvia (Chat-keskusteluja lukuunottamatta), mikä antaa sinulle mahdollisuuden rauhassa syventyä muiden puheenvuoroihin ja miettiä omia kommenttejasi.

Muistathan, että verkkokeskustelut ovat osa opiskeluprosessiasi; ne ovat yksi oppimistehtävistäsi!

Tässä on joitakin ohjeita verkkokeskustelun tueksi. Ne auttavat sinua luomaan opiskelutovereidesi kanssa laadukkaampaa verkkokeskustelua oppimisesi tueksi!


KUN OSALLISTUT VERKKOKESKUSTELUUN:

  1. Osallistu aktiivisesti (esim. säännöllisesti 2-3 krt/vko).
  2. Ole avoin ja vilpitön; suhtaudu kunnioittavasti muihin opiskelijoihin.
  3. Hyväksy keskeneräiset ajatuksesi ja tuo ne esille; aseta oma ajatuksenkulkusi alttiiksi tutkimiselle ja kyseenalaistamiselle.
  4. Vältä pitkien kommenttien kirjoittamista.
  5. Liitä omat puheenvuorosi muiden puheenvuoroihin ja käynnissä olevaan keskusteluun; pyri irtautumaan minäkeskeisyydestä; älä kerro vain omia ajatuksiasi, vaan keskity enemmän toisten puheenvuoroihin.
  6. Jos lainaat toisen viestistä tekstiä, poista kaikki epäoleellinen teksti; näin omasta viestistäsi ei tule liian pitkä.
  7. Pyri nivomaan teoria, käytäntö ja omat kokemuksesi yhteen.
  8. Perustele.
  9. Havainnoi toisten ajatuksenkulkua, älä arvuuttele tai kuvittele.
  10. Esitä tarkentavia, tiedustelevia kysymyksiä.
  11. Pyri auttamaan ja tukemaan toisia.
  12. Viivy riittävän kauan samassa keskusteluteemassa; älä hypi teemasta toiseen.


Innostavaa verkkokeskustelua!


Muista! Ohjaaja on verkkokeskustelun roolimalli opiskelijoille. Parhaiten opiskelijat saa osallistumaan verkkokeskusteluun, osallistumalla siihen itsekin. Jos ohjaaja ei ”puhu”, myös opiskelijat ovat helposti hiljaa.

Lähteet

Klobas, J. & Renzi, S. 2000. Selecting Software and Services for Web-Based Teaching and Learning. Teoksessa Aggarwal, A. (toim.) Web-Based Learning and Teaching Technologies: Opportunities and Challenges. London. Idea Group Publishing. (s. 43-59)

Matikainen, J. 2001. Vuorovaikutus verkossa. Verkkopohjaiset oppimisympäristöt vuorovaikutuksen näyttämöinä. Helsinki. Yliopistopaino.

Sneidermann, B. 2000. Foreward. Teoksessa Aggarwal, A. (toim.) Web-Based Learning and Teaching Technologies: Opportunities and Challenges. London. Idea Group Publishing. (s. V-VI)

 


Takaisin
edelliselle
sivulle
 
    Etusivu | Synopsis | Pedagoginen käsikirjoitus | Rakenne ja sisällöllinen käsikirjoitus
Tekninen käsikirjoitus | Toteutus | Testaus | Arviointi
Sivun
alkuun


© Chydenius-Instituutti

 

 

plate -->