|
 |
OPISKELIJAN TOIMINTA
Motivaatio
Tehokas verkko-opiskelu edellyttää vastuullisia,
(sisäisesti) motivoituneita opiskelijoita, joiden tavoitteena on
ennemmin oppiminen kuin opintoviikkojen saaminen (Aggarwal & Bento
2000). Motivoitunut opiskelija sitoutuu helpommin verkkokurssisi toimintakulttuuriin
ja työskentelytapoihin.
Pyri siihen, että verkkokurssillasi opiskelijoita
motivoivat toimivat pedagogiset ratkaisut sekä kiinnostavat työskentelytavat
ja sisällöt - ei uutuudenviehätys. Oikein kohdennetuilla
valinnoilla pystyt luomaan edellytykset opiskelijoiden motivoitumiselle
Verkko-opiskelun mielekkyys
Mielekkyys on sellainen verkko-opetuksen ominaisuus,
jonka avulla verkkokurssista voidaan saada opiskelijan elämän
kannalta tarkoituksenmukainen sitomalla verkkokurssi tiukasti opiskelijan
muihin elämänalueisiin ja liittämällä verkko-opiskelu
opiskelijan aikaisempiin tieto- ja taitorakenteisiin. Opiskelijoiden motivoitumiseen
voidaan vaikuttaa toteuttamalla verkkokurssilla juuri mielekkään
oppimisen kriteereitä (mukaillen Jonassen 1995, Nevgin & Tirrin
2001, 119-120 mukaan):
| 1. Aktiivisuus. |
| Opiskelija on aktiivinen toimija. Hän osallistuu
opittavan tiedon tuottamiseen. Hän on itse vastuussa oppimisestaan. |
| 2. Konstruktiivisuus. |
| Opiskelija ei ole tiedon passiivinen vastaanottaja,
vaan aktiivinen tietojen ja taitojen rakentaja. Keskustelulistalla
opiskelijat luovat yhteistä ymmärrystä uusista asioista
ja sitä kautta rakentavat uutta tietoa. |
| 3. Yhteistoiminnallisuus. |
| Opiskelijat muodostavat oppijayhteisön,
jossa keskeistä on vuorovaikutus ja yhteinen toiminta. Opiskelijat
hyödyntävät yhteisiä keskustelu- ja työskentelyareenoja
ja työstävät yhteisiä oppimistehtäviä.
Monilla verkkokursseilla pyritään dialogisuuteen (ks. lisää Aarnio
1999). |
| 4. Intentionaalisuus eli tavoitteellisuus. |
| Opiskelija itse määrittelee ja asettaa
omat tavoitteensa. Hänellä on vastuu pitää omat
tavoitteensa verkkokurssin yleistavoitteiden mukaisina. Opiskelija
pyrkii aktiivisesti ja tahtoen saavuttamaan asettamansa tavoitteet. |
| 5. Kontekstuaalisuus eli tilannesidonnaisuus. |
| Verkko-opetuksen oppimistehtävät sidotaan
opiskelijan todelliseen elämään tai niissä simuloidaan
todellisen elämän tilanteita. Opiskeltavat asiat nivotaan
opiskelijan muihin elämänalueisiin, jolloin opitut asiat
eivät jää pelkästään opiskelukontekstiin,
vaan ovat siirrettävissä myös muille elämänalueille,
kuten työhön ja vapaa-aikaan (vrt. Ahonen & Helimäki
2000). |
| 6. Itseohjautuvuus. |
| Opiskelija analysoi itse omaa oppimistaan ja
ottaa siitä yhä enemmän vastuuta. Opiskelijan vastuu
oman oppimisprosessinsa eteenpäin viemisestä ja itsensä kehittämisestä verkko-opetuksen
tavoitteiden suuntaisesti lisääntyy. Apuna voidaan käyttää erilaisia
itsearviointimenetelmiä, kuten oppimispäiväkirjaa
tai verkko-oppimisympäristöön rakennettuja itsearviointitehtäviä. |
| 7. Yksilöllisyys. |
| Yksilöllisyyttä korostavassa verkko-opetuksessa
opiskelijan aikaisemmista tiedoista, taidoista, osaamisesta, motivaatiosta
ja monista muista tekijöistä johtuvat erot huomioidaan
verkko-opetuksen toteutuksessa. |
Taulukko
1.
Mielekkään oppimisen kriteerien avaaminen verkko-opetuksen kontekstissa. |
Tarkoituksenmukaisilla suunnitelmilla luodaan kuitenkin
vasta pohja mielekkäiden oppimiskokemusten syntymiselle. Jokainen
opiskelija on aktiivisessa roolissa omien mielekkäiden oppimiskokemustensa
luomisessa.
Keskeyttämisen syyt ja niiden ratkaisut
| Yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunteet. |
Ratkaisuna yhteiset keskustelualueet ja ryhmätyötilat;
yhteisöllisen oppimisen menetelmät. |
| Tiedonhallinnan ongelmat. |
Ratkaisuna verkkokurssin sisältöjen
esittäminen yksinkertaisena ja loogisena kokonaisuutena ja visuaalisuuden
hyödyntäminen tietokokonaisuuksien hahmottelussa. |
| Navigoimisen ja liikkumisen ongelmat. |
Ratkaisuna verkkototeutuksen selkeä,
yksinkertainen rakenne, rakennekartan tarjoaminen, visuaalisten elementtien
hyödyntäminen navigoinnin helpottamiseksi ja opiskelijoiden
käyttökoulutus. |
| Tieto- ja viestintätekniikan heikot käyttötaidot.
|
Ratkaisuna käyttökoulutus ja tekninen
tuki. |
| Tietokoneen ja tietoliikenneyhteyksien kallis
hinta. |
Ratkaisuna vaihtoehtoiset toteutustavat tai
mahdollisten opiskelupaikkojen kartoitus. |
| Motivaation puute. |
Ratkaisuna henkilökohtaiset keskustelut
opiskelijan kanssa, kurssin vaihteleva toteutus sekä valinnaiset
suoritustavat. |
| Ajankäytön ongelmat. |
Ratkaisuna joustava aikataulutus. |
| Tekniset ongelmat. |
Ratkaisuna kurssin teknisen toteutuksen testaus
ja ongelmien poistaminen, kurssin teknisen toteutuksen keventäminen
ja tekninen tuen tarjoaminen. |
| Ohjauksen riittämättömyys.
|
Ratkaisuna yksilöllisten ohjauspalveluiden
tarjoaminen. |
| Kynnys osallistua verkkokeskusteluihin. |
Ratkaisuna verkkokeskustelun käytäntöihin
opastaminen, vapaamuotoisten keskustelulistojen tarjoaminen sekä
kannustaminen ja rohkaiseminen. |
| Opintosisältöjen/kurssin vaativuus.
|
Ratkaisuna kurssin vaatimustason tarkastaminen;
onko tasoa mahdollista laskea ilman ristiriitaa kurssin tavoitteiden
kanssa? |
 |
Lisää verkko-opiskelua
estävistä tekijöistä voit lukea Nevgin & Tirrin
(2001) artikkelista (ks. Lähteet). |
|
Keskeyttämisen syiden kartoittamisessa
voit hyödyntää siihen tarkoitukseen suunniteltua mallipohjaa
(doc, 63 kt). |
Lähteet
Aarnio, H. 1999. Dialogia etsimässä.
Opettajaopiskelijoiden dialogin kehittyminen tieto- ja viestintäteknistä
ympäristöä varten. Acta Universitatis Tamperensis 676.
Tampereen yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Väitöskirja.
Aggarwal, A. & Bento, R. 2000. Web-Based Education.
Teoksessa Aggarwal, A. (toim.) Web-Based Learning and Teaching Technologies:
Opportunities and Challenges. London. Idea Group Publishing. (s. 2-16)
Nevgi, A. & Tirri, K. 2001. Oppimista edistävät
ja estävät tekijät verkko-opiskelussa. Teoksessa Sallila,
P. & Kalli, P. (toim.) Verkot ja teknologia aikuisopiskelun tukena.
Aikuiskasvatuksen 42. vuosikirja. Jyväskylä: Gummerus. (s. 117-151)
|
Takaisin
edelliselle
sivulle |
