ALKUUNVERKKOLUOTSI - PEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUS
SYNOPSISPEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUSRAKENNE JA SISÄLLÖLLINEN KÄSIKIRJOITUSTEKNINEN KÄSIKIRJOITUSTOTEUTUSTESTAUSARVIOINTI

Oppismiskäsitys
Didaktinen malli
Kohderyhmä
Oppimateriaalit
Opiskelijan toiminta
Ohjaajan toiminta
Arviointi
Mallipohjat
Etusivulle


OPISKELIJAN TOIMINTA

Lähitapaamiset vs. verkko-opiskelu

Oppimisprosessin monimuotoistaminen tarkoittaa sekä lähi- että etäopiskelun hyödyntämistä tarkoituksenmukaisella tavalla. Joillakin kursseilla tarvitaan enemmän lähiopetustilanteita, toisilla taas vähemmän. Jotkut verkkokurssit voit toteuttaa täysin verkkomuotoisena etäopiskeluna ilman kontaktiopetusta.

Toteutetaanko suunnittelemasi kurssi kokonaan verkossa? Vai järjestetäänkö verkko-opiskelun tueksi lähitapaamisia? Mitkä verkkokurssisi sisällöistä edellyttävät lähiopetusta?

Lähitapaamisten yhdistäminen verkko-opiskeluun helpottaa usein uuden opiskelutavan omaksumista ja opiskelijoiden ryhmäytymistä. Myös verkkokurssin päätteeksi on monesti paikallaan järjestää lähitapaaminen yhteistä arviointia ja palautekeskustelua varten.

Jos lähitapaamisten järjestäminen ei ole mielekästä tai se on mahdotonta esimerkiksi opiskelijoiden maantieteellisen etäisyyden vuoksi, on syytä varata riittävästi aikaa uuteen opiskelutapaan ja muihin kurssilaisiin tutustumiseen sekä ryhmän muodostumiseen verkossa.

vinkki

Lähi- ja etäopetuksen välistä suhdetta verkkokurssillasi voit kuvata vaikkapa kaavion avulla. Kaavio auttaa opiskelijoita hahmottamaan lähi- ja etäopiskelumuotojen painotukset verkkokurssillasi.

esim. Etäopetusta 30% ja lähiopetusta 70%

Kaikkea ei voi, eikä kannatakaan yrittää tehdä verkkomuotoiseksi. Kunkin sisältöalueen kohdalla on hyvä miettiä, mikä on paras tapa juuri sen sisältöalueen opiskeluun. Joidenkin asioiden oppimiseen face-to-face -opetustilanteen järjestäminen on paras ratkaisu.

 


Takaisin
edelliselle
sivulle
 
    Etusivu | Synopsis | Pedagoginen käsikirjoitus | Rakenne ja sisällöllinen käsikirjoitus
Tekninen käsikirjoitus | Toteutus | Testaus | Arviointi
Sivun
alkuun


© Chydenius-Instituutti