ALKUUNVERKKOLUOTSI - PEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUS
SYNOPSISPEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUSRAKENNE JA SISÄLLÖLLINEN KÄSIKIRJOITUSTEKNINEN KÄSIKIRJOITUSTOTEUTUSTESTAUSARVIOINTI

Oppismiskäsitys
Didaktinen malli
Kohderyhmä
Oppimateriaalit
Opiskelijan toiminta
Ohjaajan toiminta
Arviointi
Mallipohjat
Etusivulle


OHJAAJAN TOIMINTA

Sosiaalinen rooli

Verkko-opetuksen yhteydessä puhutaan usein opiskelijoiden yhteistoiminnasta ja keskinäisestä viestinnästä. Opiskelijoiden ja ohjaajan välisen viestinnän välineenä voi olla keskustelualue, sähköposti, chat, puhelin tai audio- tai videoneuvottelu. Myös lähitapaamiset palvelevat hyvin verkkokurssin viestinnällisiä tavoitteita.

Verkkomuotoinen viestintä sekä muuttaa että laajentaa ohjaajan sosiaalista roolia. Ohjaajan sosiaaliseen rooliin liittyviä tärkeitä tehtäviä ovat avoimen oppimisilmapiirin luominen, verkkokeskustelujen ohjaaminen sekä roolimallina toimiminen.

Avoimen oppimisilmapiirin luominen

Sosiaalisen roolin kautta ohjaajan keskeinen tehtävä on luoda ystävällinen, sosiaalinen oppimisympäristö, jotta opiskelijoiden ryhmäytyminen voi tapahtua mutkattomasti. Ensimmäinen askel on opiskelijoiden tutustuminen toisiinsa ja ohjaajaan. Tämä voidaan toteuttaa niin lähiopetuksessa kuin verkossakin. Kasvokkain tapaamisen on kuitenkin todettu edistävän ryhmäytymistä ja onkin suotavaa järjestää ainakin yksi lähitapaaminen verkko-opetuksen alussa.

Ohjaajan tehtävä on edistää avointa ja luottamuksellista viestintäilmapiiriä, jossa jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus osallistua työskentelyyn tasavertaisena ryhmän jäsenenä. Ohjaaja pyrkii myös selvittämään kaikki konfliktitilanteet ennen kuin ne pääsevät paisumaan oppimista ehkäiseviksi tekijöiksi.

Verkkokeskustelujen ohjaaminen

Ohjaajan rooli on merkittävä verkkokeskustelun aloittamisessa, ylläpitämisessä ja lopettamisessa. Ohjaajan tehtävä on toimia verkkokeskustelujen organisaattorina ja hänen tehtäviinsä kuuluu:

- aikataulujen suunnittelu,
- keskustelusääntöjen määrittely,
- tehtävien tekemiseen liittyvien ohjeiden antaminen ja
- keskustelun etenemisen kontrollointi (Manninen & Nevgi 2000).

vinkki

Ohjaajan rooliin verkkokeskusteluissa vaikuttavat valitut oppimiskäsitykset ja didaktiset mallit.

Verkkokeskustelujen ohjaamisessa ohjaajan sosiaalisia rooleja ovat:

Isäntä - ihmisten yhteensaattaminen.
Kutoja - kommenttien linkittäminen.
Osallistuja - osallistuva oppija.
Provokaattori - yllyttäminen ja hämmentäminen.

Erityisen tärkeää on yhteenvetojen tekeminen. Yhteenvetojen merkitys on synteesin muodostaminen keskustelun tilasta, teemojen ja eriävien mielipiteiden yhdistäminen sekä viittausten alkuperäisen ajatuksen sisältäviin viesteihin.

Ohjaaja hallitsee lähiopetuksen sanallisesta vuorovaikutuksesta tyypillisesti 60-80 prosenttia. Sen sijaan verkko-opetuksen ryhmäkeskusteluissa ohjaaja saattaa kirjoittaa vain 10-20 prosenttia sanomista.

Vinkkejä verkkokeskustelun ohjaamiseen (Lampikoski 2000.)

  • Varaa yhtä ohjaajaa kohden enintään 20 opiskelijaa yhdellä keskustelulistalla. Jos opiskelijoita on enemmän, kannattaa ryhmä jakaa useampaan pienempään ryhmään tai lisätä ohjaajien määrää.
  • Aseta yhteisille verkkokeskusteluille selkeät tavoitteet. Myös opiskelijoiden on hyväksyttävä ja omaksuttava asettamasi tavoitteet. Opiskelijoiden on koettava, että keskusteluihin osallistumisesta on heille jotain hyötyä.
  • Luo verkkokeskusteluille selkeä rakenne, aikataulu ja teema. Ohjaajana voit kirjoittaa kannustavan ja motivoivan aloituspuheenvuoron.
  • Määrittele verkkokeskustelun muoto selkeästi; esimerkiksi väittely, kokemusten jakaminen, caset, ”ideaalikeskustelu” tai ajatusten esittäminen.
  • Määrittele viestien muoto selkeästi; kieliopillinen tyyli, pituus ja osallistumisaktiivisuus (esim. 1-2krt/vko). Suositeltava enimmäispituus on noin yksi näyttö (noin 20 riviä).
  • Huolehdi, että ohjaaja ja opiskelijat esittäytyvät toisilleen. Näin saadaan oppimisyhteisön muodostuminen aluilleen.
  • Reagoi mahdollisimman pikaisesti kaikkiin opiskelijoiden yhteydenottoihin ja viesteihin. Kirjoita vapaamuotoisia, kannustavia ja rakentavia viestejä.
  • Rohkaise opiskelijoita keskinäiseen viestintään.
  • Huumori on hyvä keino luoda välitön opiskeluilmapiiri, mutta ole sen käyttämisessä tarkkana.
  • Ohjeista opiskelijat aktiiviseen verkkoviestintään. Säännöllinen osallistuminen verkkokeskusteluihin on tärkeää, jottei kerralla luettavien ja kommentoitavien viestien määrä kasva ylitsepääsemättömäksi. (Mukaillen Lampikoski 2000.)
  • Hyväksy verkkokurssin alussa ”kurkkiminen”. Opiskelijat saattavat aluksi olla epävarmoja verkkokeskusteluun osallistumisessa. Toisten opiskelijoiden ja ohjaajan viestintää seuraamalla he omaksuvat käytettyä viestintätyyliä ja vähitellen rohkaistuvat itsekin osallistumaan.
  • Tarkkaile opiskelijoiden viestintää ja pyri karsimaan selkeitä viestintäpelkoja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
  • Verkkoviestintä poikkeaa paljolti face-to-face –viestinnästä ja siinä saattaakin helposti esiintyä väärinkäsityksiä. Tartu esiintyneisiin ongelmatilanteisiin välittömästi.

Hymiöiden käyttö

Viestintä verkossa, erityisesti tekstimuotoisena, on sosiaalisesti vihjeettömämpää kuin face-to-face -tilanteessa. Tämä ilmenee muun muassa nonverbaalisen viestinnän (äänenpainot, ilmeet, eleet) vähäisyytenä. Apuna voidaan verkossa käyttää esim. kirjoitustyyliä ja hymiöitä. Niiden avulla ohjaaja voi ilmaista esim. tunteita tai mielialaa, joita on muutoin vaikea tuoda esille tekstimuotoisena.

Hymiöiden avulla pystyy helpommin välittämään viestien lukijoille, missä mielessä viesti on kirjoitettu. Hymiöiden avulla voi siis lieventää tai korostaa viestin tarkoitusperiä. Ne myös osaltaan ehkäisevät viestien väärinymmärtämistä, mitä verkkokeskusteluissa tapahtuu runsaasti.

:-) Olen iloinen.
:-( Olen surullinen.
;-) Isken silmää, vitsi.
:-o Haukotus, kyllästyminen.
:-# Pidän salaisuuden, "huuleni ovat sinetöidyt".
:-D Nauran kirjoittaessani, "kunnon naurut".
:'''-( Olen todella surullinen, kyynelehdin.

Roolimalli

vinkki

Omalla käyttäytymiselläsi voit vaikuttaa myös opiskelijoiden käyttäytymiseen verkossa. Ohjaajana sinun kannattaakin näyttää mallia, millaista osallistumista verkkokeskusteluihin opiskelijoiltasi toivot.

Heinin, Ihanaisen ja Niemisen (2000) mukaan hyvä verkko-opettaja:

  1. asennoituu verkkoympäristöön levollisesti ja tasapainoisesti.
  2. on kiinnostunut siitä, mitä verkkoympäristössä tapahtuu.
  3. osaa käyttää intuitiotaan viestin lukemisessa ja tulkitsemisessa.
  4. paneutuu aidosti viestien sisältöihin.
  5. on herkkä ja salliva. kokee opiskelijan olevan aidosti läsnä.

Lähteet

Hein, I., Ihanainen, P. & Nieminen, J. 2000. Tunne verkko. Ote – Opetus & Teknologia 1. (s. 5-8)

Lampikoski, T. 2000. Verkkotutor on minitaituri. OTE – opetus & teknologia 5/2000. (s. 34-37)

Manninen, J. & Nevgi, A. 2000. Opetus verkossa. Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet. Teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. (s. 93-108)

 


Takaisin
edelliselle
sivulle
 
    Etusivu | Synopsis | Pedagoginen käsikirjoitus | Rakenne ja sisällöllinen käsikirjoitus
Tekninen käsikirjoitus | Toteutus | Testaus | Arviointi
Sivun
alkuun


© Chydenius-Instituutti