ALKUUNVERKKOLUOTSI - PEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUS
SYNOPSISPEDAGOGINEN KÄSIKIRJOITUSRAKENNE JA SISÄLLÖLLINEN KÄSIKIRJOITUSTEKNINEN KÄSIKIRJOITUSTOTEUTUSTESTAUSARVIOINTI

Oppismiskäsitys
Didaktinen malli
Kohderyhmä
Oppimateriaalit
Opiskelijan toiminta
Ohjaajan toiminta
Arviointi
Mallipohjat
Etusivulle


ARVIOINTI

Menetelmät

- Miten arvioidaan?

Arviointimenetelmien laaja kirjo asettaa verkkokurssin ohjaajan joskus vaikeankin valinnan eteen. Mikä kaikista tarjolla olevista arvioinnin menetelmistä sopisi parhaiten juuri sinun verkkokurssiiisi?

Valintatilanteessa on syytä pohtia omia käsityksiään ihmisestä, oppimisesta sekä ohjaajan ja opiskelijoiden välisistä rooleista, näkemyksiään verkko-opetuksen sisällöistä, opiskelijoiden kehitysvaiheita ja valmiuksia sekä omia tottumuksiaan ja mieltymyksiään. Kaikki nämä vaikuttavat arviointimenetelmän valintaan. (Korpinen ym.1994, 46.)

Määrälliset vs. laadulliset menetelmät

Määrälliset arviointimenetelmät, kuten strukturoidut kuulustelut, saattavat arvioitavat ominaisuudet kvantitatiivisesti esitettävään ja analysoitavaan muotoon. Määrällisten arviointimenetelmien etuja ovat selkeys, tiiviys ja analysoinnin nopeus ja helppous. Haittoja puolestaan ovat tulkinnan ja johtopäätösten teon hankaluus ja tarkkuuden näennäisyys.(Lappalainen 1997, 17-18.) Määrällinen arviointi toteutetaan yleensä numeroarviointina.

Laadulliset menetelmät, kuten oppimispäiväkirjat ja portfoliot, pyrkivät tavoittamaan arvioitavan kohteen syvälliset ominaispiirteet. Laadullisten arviointimenetelmien etuna on kohteen ominaisluonteen huomioiminen. Haittana on erityisesti analysoinnin työläys. (Lappalainen 1997, 17-18.) Laadullinen arviointi toteutetaan yleensä sanallisena arviointina joko suullisesti tai kirjallisesti.

Mahdollisimman monipuolisen arviointitiedon saamiseksi on usein paikallaan hyödyntää rinnan erilaisia arviointimenetelmiä. (Lappalainen 1997, 17-18.)

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirja on opiskelijan työskentelyväline, johon hän voi kirjata ajatuksiaan verkko-opetukseen liittyvän oppimisprosessinsa aikana. Oppimispäiväkirja voi olla joko henkilökohtainen tai julkinen. Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen edistää oppimista ja asioiden prosessointia. Opiskelijan itsearvioinnin lisäksi oppimispäiväkirjaa voi hyödyntää myös ohjaaja arvioinnin välineenä sekä verkkokurssin aikana että sen lopussa. (Lappalainen 1997, 21.)

Verkko-opetuksessa oppimispäiväkirjaa voidaan kirjoittaa suoraan verkko-oppimisympäristöön esimerkiksi opiskelijan omaan kansioon. Oppimispäiväkirjan kirjoittamisessa on syytä huomioida, että sitä tulee kirjoittaa prosessinomaisesti. Tärkeää on myös omakohtainen pohdinta ja reflektointi, ei niinkään kurssin materiaalissa esitettyjen asioiden toistaminen.

Portfolio

Portfolio toimii sekä ohjaajan toteuttaman arvioinnin välineenä että opiskelijan itsearvioinnin välineenä. Yleistavoitteena portfolion tekemisessä on opiskelijan tietoisuuden kehittäminen hänen oman toimintansa ja opiskelunsa perusteista (Tella ym. 2001, 143).

Portfoliolla tarkoitetaan opiskelijan tai asiantuntijan omaa "arvopaperisalkkua" eli sellaista opiskelu- ja työtehtävien sekä tulosten kokoelmaa, joka edustaa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti tekijänsä tietoja ja osaamista ja jonka hän itse on valikoinut ja arvioinut (Kankaanranta & Linnakylä 1999). Digitaaliseen portfolioon voidaan sisällyttää kaikkea sellaista, mitä voidaan tallentaa elektronisesti tekstinkäsittelyohjelmilla, kameralla, skannerilla, videolla tai mikrofonilla. Tutkimusten mukaan portfolion eduiksi on havaittu ainakin seuraavat piirteet:

  • oman työn tulosten näkeminen,
  • itsearviointi sekä
  • kehittymisen ja muutoksen osoittaminen ja seuraaminen pitkälläkin aikavälillä.

Muita menetelmiä

Verkko-opetuksessa voit soveltaa erilaisia yleisestikin opetuksessa käytössä olevia arviointimenetelmiä, kuten:

  • arviointikeskustelua,
  • kuulustelua (esim. etätentti, dialogitentti),
  • kirjallisia tehtäviä (esim. essee, raportti, muistio, referaatti, suppea tutkielma),
  • projektityötä,
  • mallintavia tehtäviä (esim. case-työskentely, simulaatio, harjoitustyö),
  • havainnointia (esim. tilastot) ja
  • itsearviointitehtäviä (mind-map, käsitekartta, SWOT-analyysi).

Arvioinnista lisää verkko-tutorissa: http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/arvtav.htm (viitattu 26.9.2003).

Myös opiskelijoille tulee informoida ja perustella arvioinnin tyyli ja tavat. Opiskeluohjeisiin voit esimerkiksi laatia taulukon, josta selviää kaikki oppimistehtävät ja niiden arviointitavat ja painoarvo kurssin arvioinnissa.

Lähteet

Korpinen, M.-L., Korpinen, E. & Pollari, J. 1994. Arviointi oppimisen tukena. Juva: WSOY.
Lappalainen, M. (toim.) 1997. Opetus, oppiminen ja arviointi. Turun yliopiston arviointijärjestelmän rakentaminen. Turun yliopisto: Unipaps.

Lappalainen, M. (toim.) 1997. Opetus, oppiminen ja arviointi. Turun yliopiston arviointijärjestelmän rakentaminen. Hallintoviraston julkaisuja 4/97. Turun yliopisto.

Tella, S., Vahtivuori, S., Vuorento, A., Wager, P. & Oksanen, U. 2001. Verkko opetuksessa - opettaja verkossa. Helsinki: Edita.

 


Takaisin
edelliselle
sivulle
 
    Etusivu | Synopsis | Pedagoginen käsikirjoitus | Rakenne ja sisällöllinen käsikirjoitus
Tekninen käsikirjoitus | Toteutus | Testaus | Arviointi
Sivun
alkuun


© Chydenius-Instituutti